Nuotiolla nautittu

Viikonloppu kului metsän keskellä, oranssitakkien kodalla.

Tässä viikonlopun ruokailuvälineet, paljon en tarvinnut.

Pannulla pääosin ruokani lämmittelin ja siitä sen söinkin.

Kapusta itsetehty, muut löydetty kirpparilta, halvalla tai ilmaiseksi.

Jänkällä

Slurps ja slurps käypi askeleet vetiset.

 Hillaa jänkällä etsimässä kumisaappaat jalassa.

Paljon oli vielä raakileita.

Mutta kertyi ämpärin pohjalle kypsiäkin.

Menomatkalla näimme kun kettu pujahti kolostaan.

Kettua en kuvaan saanut, vikkelä kaveri, kolon kylläkin.

Ihan tienvierestä nousevaan rinteeseen, oli pesänsä kaivanut.

Metsäkukkia

Rakastan näitä kotoisia metsäkukkiamme.

 Metsätähti on ollut lempikukkani, jo lapsesta lähtien.

Metsäkurjenpolven kukista löytyy sävyjä.

Violettiä, sinertävää...

...valkoista.

Tällä kertaa riitti, kun loikin kameran kanssa omalla tontilla.

Pusikon peitossa

Raunioit ovat samaan aikaan sekä kauniita, että rumia.

Liikuttavia ne ovat ainakin, miettii miten elettiin ja miksi hylättiin.

Ihmisen jäljet häviävät ja luonto valtaa paikkansa takaisin.

Kahden aikaa sitten hylätyn pientilan jäänteitä kuvaamassa.

Ekasta talosta jäljellä vain perustus, sekä uunien ja piipun tiilet.

Navetan rauniot vieressä, peltojen paikka enää arvailtavissa.

Jonkun leikeistä jäänyt pallo.

Moottoriöljykanisterin nykäsin esiin navetan raunioista.

Teräketjuöljykanisteri oli melkein vieressä.

Toisen, joskus palaneen talon perustuksia. Vinolaudoitettu näemmä.

Aika modernia, vesikiertolämmitys.

Ruosteinen puuhellan raato.

Olisikohan myöhemmin paikalle tuotu, epälooginen sijainti.

Ei tästä enää moottoria tee.

Koskakohan tuokin auto on viimeksi liikkunut.

Navetan takana toinen hylätty hella.

Saunasta sinnitteli vielä osa seinistä pystyssä.

Ikkuna josta näkee ulos, molemmilta puolin.

Metallisten hylkytavaroiden kasaa tienlaidassa.

Mopon moottori, ketjutkin, olisiko kaivamalla löytynyt loputkin moposta...

Mutkia

Muutama mutka maastoon mönkkärillä ja lisää kuvia.

Suokukka

Tykkään pienistä, vaatimattoman näköisistä luonnonkukista.
Lempparini on metsätähti.

Vaivaiskoivu, lehtiniput ovat kuin pieniä ruusuja.

Melkein solmuun mennyt mänty.

Kukkiva tupsu, jolle en vielä nimeä löytänyt.

 Kuin hopeisena hohtava honka, pilvistyvää taivasta vasten.

Kasvua

 Aurinko laskee vasta joskus heinäkuun puolivälissä.

Valoa riittää ja luonnosta alkaa löytää kukkijoita.

Tälläisissä maisemissa koikkelehdin kameran kanssa.

Löysin hillan kukkimasta ja lehtiään aukomasta.

Mustikatkin kukkivat runsasta satoa lupaillen.

Keväthangilla

Aurinko paistaa ja hanki kantaa, päivä kulunut ulkona.

Pienestä männystä, pieniä käpyjä, korvakorutko tekisin...

Saukon jälkiä hangella.

Kaltiossa solisee.

Lentoonlähtökö? siivenjäljet ainakin.

Kahvinkeittoa kinoksella.

Sitkeästi se yrittää sinnitellä tämäkin kuusi.

Koloinen mänty.

Taivaanranta täynnä tuntureita.

Jäällä

Pilkillä käyty useampanakin päivänä.

Eilen saatiin muutama pieni ahvenkin.

 Keittelin kahvit pilkkimisen ohessa.

Porokin oli mennyt joen penkasta, eikä ihan kuivin jaloin.

Kuukkeleitakin kuvattu, 

Maisemissa

Ajettiin Ylläksen maisematietä, matkalla kelkkailemaan.

Autolla liikkeellä ja moottorikelkka pulkkineen peräkärryssä.

Alaspäin näkyy kauas, kilometrien päähän

Pitäisi ihan kartasta katsoa mitä kaikkea ja mihin asti näkee.

Paljon taivasta, aurinkoa, hankia.

Lisää aurinkoa, lisää mäntyjä.

 Rakastan pohjoista kevättä.

Se valonmäärä aurinkoisena päivänä :)